Masennus täällä taas. Haluaisin vain käpertyä sängyn pehmeään syliin ja unohtaa todellisuuden hukkuttautumalla johonkin kirjaan, joka on riittävän kaukana itsestäni. Luen Tajunnan Alkemisteja, ahmin myös Sofi Oksasen Stalinin lehmät ja Mythologia Fennican. Jumaluudet ovat kiehtovia. Rakastan myyttejä ja mytologioita, haluaisin vain ahmia tietoa ja haistattaa arjelle paskat. En kestä arjen paineita ja todellisuuden teräksenharmaata kovuutta. Tahdon paeta...